Säärystimet

Pyysin joskus mummolta violetteja säärystimiä. San, ja ne oli tosi hienot, sellaiset räsymattomaisen raidalliset. En kyllä näin jäkikäteen muista minkä ikäisenä niitä käytin, kuinka kauan ja mitä niille lopulta tapahtui. Mutta oon sen jälkeen aina halunnut itselleni uudet violetit säärystimet!

Oon vähän hidas aloittamaan mitään, joten vuosia otti uusien säärystimien aloitus. Luojan kiitos, olin kuitenkin kerrankin nopea ja sain nämä valmiiksi hieman yli parissa viikossa, eikä parissa vuodessa kuten mulla on tapana. Mulla oli aivan loistavia visioita näiden suhteen, mutta lopulta sainkin aikaiseksi aika tavalliset säärystimet. Ihanat näistä tuli silti!

Langaksi valoikoitui Retrosairan Mondim, jota ostin varta vasten tähän tarkoitukseen. Värejen valinnoissa auttoivat lapset, vaikka lopulta meninkin enemmän oman pääni mukaan. Oli tärkeää saada taas sitä violettia. Ihanan ohut lanka on täyttä villaa ja todellä lämmittävää, aivan toista luokkaa kuin tekokuiduilla vahvistetut sukkalangat, joihin en onneksi päätynyt!

Yritin alun violettiin osuuteen kehitellä jonkinlaista omaa neulepintaa, jossa varsin epämääräisellä tavalla toisteltiin oikeaa ja nurjaa. Ihan sillisalaatiksihan se meni, kuin myös kirjavalle tekemäni ruutukuvio. Kuvion vaihtumisen toki näkee, muttei ehkä niin dramaattisella tavalla kuin visioin. Tosi tyytyväinen olen kuitenkin lopputulokseen!

Kuminauhaa nämä ehkä vielä kaipaavat, sillä vaikka yritin tehdä tosi napakat säärystimet ja sovittelinkin niitä useaan otteeseen, niin tokihan ne siitä päivän käytön jälkeen lörpsähti niin, että ovat jatkuvasti valahtamassa nilkkoihin. Tuollaiset kuminauhanvirittelyt nyt onneksi on kuitenkin pikkujuttuja.

Puikot oli muistaakseni 2,5 ja mulla oli 100 silmukkaa. se oli todella liikaa, sillä ilman kuminauhoja nämä eivät ole säärystimet, vaan polvistimet. Oon kuitenkin käyttänyt näitä työmatkoilla päivittäin, sillä on oikeastaan ihan sama onko lämpö säärissä vai polvissa, kunhan sitä ei oo päästä varpaisiin umpijäässä!

Sitä nimittäin oon nyt ollut aika lailla viimeisen kuukauden ajan. On aivan käsittämätöntä, kuinka kylmyys menee luihin ja ytimiin saman tien kun lämpötila vähän laskee. Teetäkin on tullut juotua niin paljon, että enää ei pysty. Ehkä seuraava projekti on siis jonkinlainen koko vartalon peittävä villa-asu?