2017

Tämä vuosi on nyt taputeltu. Mitin mitä suurta ja mahtavaa minulle on tänä vuonna tapahtunut ja tein ilahduttavan havainnon - minulle ei nimittän tänä vuonna ole tapahtunut mitään. Kun kelaan elinvuosiani taaksepäin, olen joka vuosi tehnyt jotain merkittävää: Muuttanut, saanut lapsen, aloiottanut opiskelut tai työt tai vaihtoehtoisesti valmistunut opiskelipaikasta. Olen lähivuosina myös ostanut ensimmäisen oman kotini ja mennyt naimisiin ja hankkinut kaksi koiraa. Yleensä olen tehnyt useamman asian saman vuoden aikana. Mutta yhtään sellaista vuotta en muista, että en olisi tehnyt mitään. Ja se on aivan mahtavaa.

Elämästä on tullut tasaisen hyvää. Asumme samassa kodissa kuin vuosi sitten, olemme samoissa työpaikoissa kuin vuosi sitten (tämä onkin henkilökohtaisen työurani ennätys) ja perheemme kokoonpano on sama kuin vuosi sitten. Meillä on jopa samat autot kuin vuosi sitten ja uskokaa minua, kun tuollaisilla romuilla onnistuu ajamaan useamman vuoden putkeen, niin se on kyllä saavutus!

Huippukohtia 2017 olivat elämäni ensimmäinen palkallinen kesäloma ja se, että hankimme omia kanoja. Yksi kanoista ehti hautoa tipujakin kesällä ja nyt meillä on alunperin hankittujen neljän kanan lisäksi myös kaksi ihan omaa, itse munasta saakka kasvatettua kanaa. Nekin alkoivat ennen joulua munia ja olemme saaneet maailman söpöimpiä minimunia viime aikoina.

Esikoinen aloitti koulun ja olen ollut hieman hämmentynyt siitä, että hän on ollut olemassa jo niin kauan. Vastahan tuo syntyi. Kesällä tytöt pääsivät isänsä kanssa Espanjaan saakka, itse vein heidät Farmariin ja Särkänniemeen, joista kummassakin oli ihan huikeaa! Lapsista en tiedä, mutta itselläni iso maatalousnäyttely pesee kyllä etelänmatkan mennen tullen.

Käsitöitäkin tein paljon enemmän kuin muistin tehneeni. Tuntuu etten ole saanut tänä vuonna aikaiseksi oikein mitään, mutta onnekseni olin väärässä, ainakin kun katsoo kotikoneemme kuvakansiota. Olemme myös lasten kanssa retkeilleet ja ulkoilleet paljon enemmän kuin muistin, mikä on tietysti hienoa!

Olemme muuttaneet kaupungista maalle osittain siksi, että voisimme elää mahdollisimman omavaraisesti. En ole mikään suuri uudenvuodenlupausten kannattaja, mutta yhden tavoitteen asetan vuodelle 2018:

Aion vähentää kulutustani entisestään ja yksinkertaistaa elämääni lisää. Ensi kesänä teen isomman kasvimaan ja käyn marjassa edellisvuotta ahkerammin. Opettelen kokkaamaan kananmunista mahdollisimman monipuolisesti ja opettelen tekemään uusia kasvisruokia, jotta meidän ei tarvitsisi ostaa kaupasta juurikaan lihaa. Korjaan vanhaa omaisuuttamme enkä osta uutta. Harrastamme yhdessä ulkoilua, käsillä tekemistä ja eläinten hoitoa, emmekä osta turhia härpäkkeitä.

Okei aika laaja tavoite, mutta kuitenkin.

Ihanaa uutta vuotta kaikille!