Joulupaketit ja korttijuttuja

Joulunajan paketointi ei ole koskaan kuulunut vahvuuksiini. Rakastan kauniita paketteja, mutten oo mikään askarteluihminen vaikka kuinka yritän. Tykkään tehdä käsitöitä ja piirtää, mutta askarrellessa menee sormet solmuun ja lopputulos on aina tosi kökkö. Yritän kuitenkin joka vuosi ja tänä vuonna yritin vielä vähän normaalia enemmän, sillä sain rauhallista paketointiaikaa parin tunnin ajan tänä lauantaina. Loistavaa.

En tykkää naruista, koska niitä on vaikea viritellä ja lahjasäkissä ne irtoilevat ja menevät solmuun. Laitoin kuitenkin nauhat melkein kaikkiin muille kuin omille lapsille meneviin paketteihin, koska ne on niin kivan näköisiä! Muihin paketteihin piirsin ja teippasin kortin kiinni. Aikaahan se vie enemmän kuin yksi naru, mutta on kivempi toteuttaa.

Viisastuneena aikaisempian vuosien askarteluistani tein myös kaikki joulukortit tänä vuonna piirtäen. Itse tehtyjä kortteja on ihana saada, joten yritän ehtiä tehdä myös muille lähtevät kortit itse. Aikaisempina vuosina lähetin ja sain kortteja aivan valtavasti, mutta nykyään lähetän niitä enää kymmenkunta ja saan takaisin saman verran. Tämä on vähän sääli, mutta ehkä jossain vaiheessa jaksaisin petrata.

Myös tytöt innostuivat piirtämään omat korttinsa. Nöpö piirsi kummitädilleen upean ketun talvimaisemassa ja Pöttis taiteili useammankin kortin kummeille, kavereille, isälleen ja opelle. En osaa sanoa kumpi on lemppari - opettajalle piirreytty kukka-asetelma vai kummisedälle piirretty karhukortti! Kortit sujautettiin kuoriin, jotka tein ommellen vanhojen sisustuslehtien sivuista. Ommellut kirjekuoret alkaa olla jo meidän perheen tavaramerkki tässä joulukorttihommassa ja edelleen ne tuntuivat kivoimmalta vaihtoehdolta.

Seuraavaksi pitäisi askarrella hoitotädeille jotain muistamisia. Jokunen loistoidea on jo valmiina. Palaan niihin pian!