Paras talvilevy ikinä


Esittelin joulukuussa parhaan joululevyn ikinä. Sitä tuli kulutettua joulun aikaan kyllä ihan ekstrapaljon, mutta elämä menee eteenpäin ja tammikuussa puhavat soittolistarintamallakin jo uudet tuulet. Joten aattelin esitellä teille  parhaan talvilevyn ikinä!

Muutin ensimmäistä kertaa pois kotiseudultani 19-vuotiaana lukion jälkeen. En olisi halunnut muuttaa, mutta jotain piti tehdä ja satuin saamaan paikan yliopistosta, joten muutin sen perässä Vaasaan. Oon tosi pieneltä paikkakunnalta, joten Vaasa oli tuolloin isoin paikka missä olin koskaan asunut. En kokenut kaupunkia ja opiskelupaikkaa omakseni ja itsetuntoni oli noihin aikoihin tosi huono, joten podin aivan järkyttävää identiteettikriisiä. Asuin ihan Vaasan keskustassa aivan upeassa asunnossa ja koin, että koko oma elämäni ja ympäröivät olosuhteet olivat vieraita ja minulle kuulumattomia. Samoihin aikoihin etsin myös uutta musiikkia, koska koin että mun tarvitsee myös kuluttaa puitteisiini sopivia asioita, eikä niitä mistä itse ennestään tykkään.

Tuolloin löysin The Døn, joka oli samana vuonna julkaissut ekan albuminsa, A Mouthfulin. Vuonna 2008 netistä oli vielä vähän nihkeä ja hidas kuunnella musiikkia, joten ostin levyn jopa ihan fyysisessä muodossa. Asuin Vaasassa lopulta vain vuoden enkä tehnyt siellä oikein mitään ahdistumisen ja juhlimisen lisäksi, mutta tulipahan itsenäistyttyä ja aikuistuttua ja löydettyä ainakin yksi hyvä bändi! 

Nyt viime vuosina en oo kuunnellut Døta yhtään, mutta viime syksynä löytyi taas meillekin yhteinen sävel ja täytyy kyllä sanoa, että vaikka oon löytänyt tän bändin jo kahteen kertaan elämässäni syksyllä, niin parhaiten se iskee näin kevättalvella. Kaikki tämän duon tuotanto voisi olla parasta talvimusiikkia ikinä, mutta Both Ways Open Jaws valikoitui koko tuotannosta parhaaksi talvilevyksi ihan vaan aloituskappaleensa vuoksi. Ai vitsit mikä biisi.

Kommentit