Juhannusprojekti

Oon jo pitkään, siis todella pitkään suunnitellut tätä peittoa. Mulla on kuitenkin vähän sellainen laiska tyyli että opettelen jonkin uuden mallin noin kerran vuodessa, joten en vaan ole saanut aikaiseksi kaivaa tätä afrikankukan ohjetta mistään. Inhoan ohjeiden seuraamista ja virkkaan yleensä omasta päästä. Aina silloin tällöin opettelen jonkun uuden jutun, jota voin sitten varioida tulevissa töissä. Nyt juhannuksen alla hyllyjä järjestellessäni tuskastuin jämälankojen aivan järjettömään määrään ja päätin, että ainakin yksi peitto näistä pitää tehdä ja isoäidinneliöitä en enää tee!

Afrikankukka oli lopulta tosi nopea oppia. Tein sen kerran ohjeen mukaan ja sen jälkeen kukkia alkoi syntyä liukuhihnalta. Opettelin kukan tämän Kodin kuvalehden ohjeen avulla, mutta vastaavia löytyy netistä pilvin pimein. Reunalankaa mulla ei valmiiksi ollut joten valkoista seiskaveikkaa joudun tähän ostamaan, mutta se ei haittaa. Värikkäitä langanloppuja peittoon saa upotettua joka tapauksessa aikamoisen läjän. Lisäksi en ole huomannut puhtaanvalkoisessa seiskaveikassa niin suuria laatu- tai värieroja, että olisi tarvinut ostaa kaikki reunalangat kerralla samaa erää. Ostin nyt alkuun yhden kerän ja lisää voi hankkia sitä mukaa kun tarvii.

Meiltä meni monen muun suomalaisen kotitalouden tapaan juhannuksena joksikin aikaa sähköt ja siinä mää sitten virkkasin, ikkunan valossa ja puhelimesta äänikirjaa kuunnellen. Aika hyvään alkuun pääsin peitossa, sillä kolmisenkymmentä kukkaa on nyt valmiina ja osa ommeltuna yhteenkin. Mulla ei oikein kärsivällisyys riitä toistamaan samaa työvaihetta pitkään, joten virkkailen vuorotellen keskustoja, reunoja ja ompelen paloja yhteen. Niitä paloja on helpompi säilytelläkin kun ne on ommeltuna yhteen, eikä siellä täällä lojumassa.

Peitosta on tarkotus tulla Puuskin sänkyyn päiväpeitto. Meillä alkaa (toivottavasti!!) yläkerran remontti nyt aika pian. Siellä on yksi huone ja toisen huoneen verran kylmää vinttiä. Kylmään vinttiin on tarkoitus tehdä tyttöjen huone ja Puuski saa nykyisen huoneen, jossa tytöt nyt asuvat. Oon jo mielessäni alkanut sisustaa sitä ja tää peitto kuuluu sinne ehdottomasti.

Mulla on ollut tarkoituksena saattaa vanhoja käsityöprojekteja loppuun oikein liukuhihnalta ja vaikka tämä onkin uusi, niin liittyy tavallaan niihin vanhoihinkin. Mä kun oon tällainen lankahamsteri ja toivottoman paatunut uusiokäyttäjä, oon keräillyt vanhoja neuleita purettavaksi aivan järkyttäviä määriä. Parittomia villasukkia, rikkinäisiä lapasia, venahtaneita vauvannuttuja... Aina kun jossain tulee vastaan kivan värinen, en malta olla hamstraamatta sitä itselleni! Oon kuitenkin tosi laiska mitään oikeasti purkamaan, joten mulla on näitä epämääräisiä neuleita kerääntynyt meille kauhea kasa. Nyt oon purkanut tätä peittoa varten jo neljä virttynyttä vauvaneuletta! Taas tuli kaappiin pikkuisen tilaa.

Vitsit nää kukat on kyllä kauniita, oon niin onnellinen että innostuin niitä tekemään. Ja sopivat kukkateemallaan juhannukseenkin aivan huippuhyvin. Vielä ehtii vähän virkkailla ennen kun viimeinen työviikko ennen lomaa lähtee käyntiin.