Satokausi

Oi vitsit, nyt se on alkanut! Nimittäin sadonkorjuu meidän pihassa. Tai siis sadonsyönti, sillä laitoimme tänäkin vuonna kasvamaan aika paljon vain sellaisia juttuja, joita voimme syödä kesäaikaan suoraan maasta. Juuri siksi tämä lämmin kesä on ollut erityisen kiva: Siinä missä esimerkiksi porkkanaa ja punajuurta ollaan normaalisti saatu vasta heinäkuun loppupuolella, on niitä nyt voitu nauttia jo heinäkuun alkupuolella! Ihanaa!

Mulle punajuuri on tullut ruuanlaitossa tutuksi aika lailla vasta kun aloin kasvattaa sitä itse. Muuten se on uponnut lähinnä etikkaliemeen säilöttynä, kuten varmaan aika monilla. Eikä siinä, pirun hyväähän se on niinkin! Punajuuri vaan kun on niin valtavan herkullista, että sillä on kyllä potentiaalia muuhunkin.

Myös lehtikaali on ollut vieras siihen saakka että sitä alkoi kasvaa meillä. Kaupasta en ole lehtikaalia koskaan ostanut, koska olen löytänyt sitä lähinnä pieninä erinä muoviin pakattuna. Nyt olen kasvattanut sitä aina jonkin verran joka kesä, lähinnä omaan käyttöön. Meidän muu perhe kun ei jostain syystä siitä niin perusta. Tosin loppukesästä olen aika keittänyt ja soseuttanut loput lehtikaalit ja pakastanut ne jääpalamuoteissa. Tätä sosetta voi sitten lisätä aina parin palan verran esimerkiksi kastikkeisiin ja hah - saada näin lapsetkin syömään edes vähän kaalia!

Nyt kun meillä kasvaa vaikka mitä, on ollut aika opetella erilaisia kesäruokia, joissa hyödyntää oman kasvimaan kasvatteja. Ruuanlaitto ei tunnetusti ole mikään meikäläisen vahvuus, mutta itse kasvatettujen ja kerättyjen herkkujen hyödyntäminen tekee siitä tosi mielenkiintoista. On tosi kiva kehitellä samoista ainaksista mahdollisimman erilaisia ruokia ja yrittää venyttää kaupassakäyntiväliä niin pitkäksi kuin mahdollista. Se omavaraisuudessa juuri on parasta: Kun tykkää touhata ulkona ja inhoaa ruokakauppoja, on itse kasvattaminen todella luonteva ratkaisu!

Mulla on tässä nyt tarjoilla tällainen mitä söin tänään -henkinen kattaus. En tiiä voiko näitä nyt ihan resepteiksi sanoa, mutta ainakin vinkiksi siitä, mihin niitä itse kasvatettuja ruokia voi nyt vaikkapa esimerkiksi käyttää! Mulla itsellä ainakin on ollut kova opetteleminen näiden kanssa, kun tykkään tosi yksinkertaisesta ruuanlaitosta ja mulle ihan käypää ruokaa on kaikki, millä lähtee nälkä. Esimerkiksi juurekset eivät kuitenkaan ole ihan näin helppoja, sillä niiden kypsentäminen eri tavoin vaatii välillä vähän paneutumusta. Mutta ihan hyvin on mennyt ja kaiken oon syönyt, mitä oon kokeillut! Viimeisimmät kokeilut ovat nämä tässä.

Punajuuri-mozzarellapaistos

Puolikas makkara

1 punasipuli

1 pkt mozzarellaa

4 pientä punajuurta

2 pientä porkkanaa

1,5dl tomaattimurskaa

Iso kourallinen lehtikaalia

hieman mustapippuria ja suolaa

rypsiöljyä

Kuullota öljyssä sipuli ja lisää sen jälkeen kuutioitu makkara ja paista sitä hieman. Makkara ei ole mitenkään pakollinen jollet välitä lihasta, mutta meillä oli sattunut jäämään muun perheen ruokailusta yli makkarakuutioita, joten heitin nekin sekaan makua antamaan.

Lisää joukkoon siivuiksi leikattu porkkana ja punajuuri, sekä silputtu lehtikaali. Paista hetki. Kaada päälle tomaattimurska, lisää mausteet ja anna hautua niin kauan että punajuuret ja porkkanat ovat pehmenneet. Voit myös lisätä tilkan vettä tai muuta nestettä, jos siltä tuntuu. Kun koko sotku on hautunut tarpeeksi, lisää mozzarella paloina ja odota kunnes se sulaa joukkoon. Itse söin tätä - ylläri - uusien perunoiden kanssa, mutta en yllättyisi jos kuulisin, että tämä sotku maistuisi sellaisenaankin tai vaikkapa keitetyn ohran kanssa!

Jäinen vadelmasmoothie

2dl vadelmaa

kourallinen puna- ja/tai mustaherukkaa

kaksi jäistä banaania

jäisiä mansikoita

loraus maitoa tai mehua oman maun mukaan

Surauta koko sotku yhteen. Mukaan voi lorauttaa myös maitoa, mehua tai jogurttia. Meillä yleensä syödään jogurttia litran purkeista ja ne purkin jämät saa helposti hyötykäyttöön lorauttamalla mehua tai maitoa purkkiin ja ravistamalla loput irti.

Banaania oli alkukesästä todella usein eräässä kaupassa superhalvalla, joten ostin aikamoisen läjän niitä pakkaseen. Voin kyllä vinkata, että kannattaa pakastaessa kuoria! Olen kyllä ennen yksittäisiä banaaneja pakastaessani kuorinut ne aina, mutta nyt kun ostin viisi kiloa kerralla, työnsin ne vaan pakkaseen. Virhe! Jäätyneen banaanin kuoriminen on yhtä helvettiä.

Mitä sun pihalla kasvaa ja mitä ootte itse kokkailleet? Kovasti kiinnostaa etenkin kaikki mahdollisimman simppelit jutut, joita näin kesäkuumalla ei tarvitse seistä hämmentelemässä.