Synttärikori

Viikko sitten Nöpö sai synttärikutsun. Eskarilaisen elämässä synttärikutsut ovat todella iso juttu, sillä niitä yleensä saa vain kaksi vuotta vanhempi Pöttis, tai sitten tytöt saavat yhteisen kutsun. Sellaisia juhlia, jonne olisi kutsuttu vain Nöpö, ei ole vielä monia tullut vastaan. ai vitsit Nöpö olikin siis tosi iloinen kun sai kuulla, että pääsee tulevan eskarikaverinsa kuusivuotissynttäreille!

Kuusi vuotta täyttävälle synttärisankarille tein keväällä tilauksesta pitsimaton. Koska maton valkoista kudetta oli vielä hieman jäljellä, päätin tehdä hänelle mattoon sopivan korin. Oon näitä ihania eläinkoreja ihaillut netissä usein, mutta kuten arvata saattaa niin en mää mitään ohjetta etsinyt kun aattelin että aika yksinkertainen juttuhan tää on. No vähän meni purkuhommiksikin tietysti, mutta ei pahasti!

Ajattelin aloittaessa kettua, mutta kun sain korin valmiiksi, alkoi se näyttää aika paljon myös peuralta. Vaikka ei kai sen niin välii, koska tärkeintähän on se, että kori on söpö.

Jouduin purkamaan korin kerran ennen kun hoksasin miten se kannattaa tehdä. Ensinnäkin, valkoista kudetta kannattaa kuljettaa mukana ihan alusta alkaen, siis myös pohjassa! Näin korista tulee alusta alkaen saman vahvuinen ja kivan jämäkkä. Valkoisessa osiossa taas ei kannata innostua lisäämään silmukoita liikaa, etteivät silmät ole valmiissa työssä liian kaukana toisistaan. Tämän virheen takia jouduin purkamaan melkein valmiin korin uudelleen, kun silmien etäisyys häiritsi niin paljon!

Valkoisia silmukoita ei myöskään kannata lisätä tasaisesti molemmille puolille, sillä kuvio kallistuu luonnostaan hieman oikealle. Silmukoita piti siis lisäillä lähinnä vasemmalle, jotta kuvio pysyisi tasapainossa. Tämän kanssa ei onneksi ongelmia tullut, vaan valkoisesta tuli ihan heittämällä tosi kivan mallinen.

Reunan tein taas rapuvirkkauksella. Virkkasin ensin valkoisen kohdan reunan ja lähdin sitten kiertämään loppukierrosta mintulla. Silmät ja nenä on ommeltu paksusta merinovillalangasta, jota löytyi erään lankakorin pohjalta pieni mytty. Se onkin ollut aivan huippulanka silmien kirjomiseen, sääli ettei sitä ole enää juuri yhtään jäljellä. Puuterinväriset pilkut ovat myös jämälankaa.

Välillä mä kiroan niin lujaa tuota jämälangan määrää meillä kotona, kun sitä pursuaa ihan joka tuutista vaikka tekis mitä! Mutta sitten toisaalta taas... ainakin on aina sopivaa vahvuutta ja sävyä saatavilla, kun jotain pientä askartelee!

Nyt peukut pystyyn, että synttärisankari tykkää lahjastaan! Sisään sujautamme vielä jotain herkkuja ja kenties muutakin, jahka ehdimme täältä kylänperukoilta ihmisten ilmoille kauppaan.

Välillä on kyllä niin ihanaa kun kotoa löytyy valmiiksi tarpeet vaikka mihin! Yleensä hoksaan alkaa tehdä lahjoja vasta niin viimetingassa, että ne jäävät kesken ja joudun sittenkin ostamaan jotakin kaupasta. Mutta kerrankin näin päin, että lahja valmistui jo viikon etukäteen. Tästä tuli niin söpö, että näitähän voisi tehdä vaikka kotiinkin pari.

Taas on perjantai! Vähän liian nopsaan tuli sekin, koska mun kesäloma alkaa lähennellä loppuaan. Torstaina saan taas ajella töihin katsomaan, miten siellä menee. Mutta nyt, nyt nautitaan vielä viimeisestä lomaviikosta. Loistavaa viikonloppua!