Oi blogihiljaisuutta! Kulunut talvi on kyllä totisesti mennyt kaiken muun kuin kirjoittamisen ja kuvaamisen parissa. Tähän on osittain syynä syksyllä perustamani yritys, joka on vienyt tehokkaasti kaiken ylimääräisen ajan. Lisäksi olen ollut raskaana, mikä on vienyt ne loputkin voimavarat joita ehkä muuten olisi voinut kokopäivätyön ja sivutoimisen yrityksen lisäksi jemmassa olla.

Vaan nyt alkaa olla jo tosi kevät ja valoisaa ja ihanaa, joten energiaakin piisaa! Laskettuun aikaan on vajaa neljä viikkoa, joten olen jo tukevasti äitiyslomalla. Kässäpuotia pyöritän tosin edelleen, mutta aion siitäkin pitää aivan totaalisen parin viikon äitiysloman kun vauva syntyy. Toistaiseksi lankakaupan kanssa puuhastelu on kuitenkin ollut huippukivaa, sillä ihan kokonaan äitiyslomalla oleminen olisi ehkä mulle vähän too much. On ihanaa kun on jotain mieluisaa tekemistä, mikä rytmittää omaa elämää!

Vauvan tuloon valmistautuminen on ollut aika helppoa, sillä meillä alkaa olla lähipiirissä niin paljon lapsia että olemme saaneet melkein kaiken käytettynä. Muistan kun mun esikoinen syntyi ja yksikään kaveri ei edes harkinnyt vielä siinä vaiheessa lapsia, joten olin asian kanssa todella yksin! Nyt onneksi kaveripiirissäkin alkaa olla lapsia, joten vertaistukea ja -apua löytyy. Etenkin kaikenlaisen vauvakaman vastaanottaminen on ollut aivan mahtavaa, sillä olin meidän isompien lasten vanhat kamat jo dumpannut pois aikaa sitten.

Lämpimien päivien aikana saimme pihan tosi kivaan kuntoon. Tein viime kesänä perunamaan ympärille risuaidan, jota vaalin eritytisellä ylpeydellä. Talven aikana aita pysyi lumen määrästä huolimatta yllättävän hyvnä, joten sain sen pienellä paikkailulla taas priimakuntoon. Tästä ilahtuneena aloin väsäämään samanlaista aitaa myös kasvimaan ympärille! Risuaidat ovat olleet paitsi kivan näköisiä, myös todella ajaneet asiansa eli pitäneet lapset ja eläimet aidan ulkopuolella. Aitojen lisäksi olemme siivonneet pihan ja pihalammen, jossa oli iloksemme talvehtinyt useampikin rupikonna ja sukeltaja. Mies väitti nähneensä sammakonkin, mutta itse näin vain konnia.

Pieni pihalampemme on ihanasti tehnyt tehtävänsä pihan eliölajejen runsauttajana ja viime kesänä kylvetyt niittykukatkin näyttävät puskevan maasta hyvää vauhtia. Tälle kesälle puoliso asetti tavoitteeksi myös harventaa ruohonleikkuuväliä, jotta piha kukkisi oikein kunnolla. Muiden varoituksista huolimatta olemme kylväneet nurmikolle valtavasti mm. apilaa, sillä emme piittaa tavallisesta nurmikosta. Huoltomiehenä työskentelevän miehen vaan on välillä ollut vähän vaikea antaa pihan kasvaa, joten hän on leikannut sen säntillisesti kahden viikon välein kuten kaikki huoltopihansa töissä. Katsotaan jos tänä kesänä sujuisi jo rennommin!

Nyt ollaan paljon uutisoidussa vapun jälkeisessä takatalvessa, joten onneksi pihahommat tuli tehtyä ajoissa hyvälle mallille. Ulkotöistä olemme siirtyneet tapetointiin ja saimme vihdoin viime kesänä makkariin tilatut tapetit seinään! Tästä innostuneena tilasimme tapetit myös olkkariin ja toivottavasti ne saadaan paikoilleen hieman nopeammin. Tapetti tekee nimittäin ihmeitä! Makuuhuoneemme on nykyään kuin toinen maailma sinisine kukkatapetteineen.

Nyt kun en ole ollut pitkiä päiviä töissä, olen jaksanut tehdä myös käsitöitä tosi paljon. Vielä talvella tuntui, että kotiin seiskan aikaan kömpiessä jaksoi tasan syödä vähän ja laittaa sitten lapset yöpuulle. Nyt on ollut aivan ihanaa kun olen ehtinyt ottamaan myös rennosti ja lapsille jää siltikin aikaa! Myös lisääntyvä valo on tehnyt ihmeitä. Koitan kuvailla valmistuneita käsitöitä lähipäivinä tänne blogiinkin.

Ihanaa kevättä kaikille! Nauttikaa, sillä nyt eletään vuoden valoisimpia aikoja!